perjantai 14. lokakuuta 2011

. . .

kevyt huokaus vasten kämmenselkää, alkuräjähdys

tuntu todellisuudesta, kiiltävistä valoista, ihmiskunnan synneistä, osaansa odottavien vuorosta, kompuroivasta ajasta
 

kaikista täysistä sanoista

laajenee kiihtyvällä nopeudella
antaa pienille olennoille niiden olon

vaikka lepäämiseen jää vähemmän aikaa
ja lihakset altistuvat vaurioille